YHTEENVETO tyttö vs. nainen…suomenkielinen osuus…

(en saanut yhdellä postauksella koko pläjäystä, joten tässä erikseen suomenkielinen osio)

te kommentoitte:

ebrufin said
“Minakin olen aina ROUVA! Siis “hanımefendi”, ja joskus joku juippi on erehtynyt sanomaan “madame”;)”

Susadim said
”Suomessahan tytötellään herkästi, varsinkin työpaikoilla, mikä on alentavaa. Itse en myöskään ymmärrä sitä, että aikuinen nainen kutsuu itseään tytöksi. Aivan kuin ei haluaisi edes kasvaa vastuulliseksi, aikuiseksi ihmiseksi.”

Hannele täti said
“Nainen.”

Elegia said
“…väheksyä tuon naisen mielipidettä” ”Miehet nyt ovat ikuisia poikia. Tähän liitetään käsittääkseni lähes aina positiivisia piirteitä.”

Piude said
”tytöttelijän äänensävy ja oma ikä ovat tärkeitä tekijöitä. Vanha mies (vaikka 75v) voi ehdottomasti tytötellä alta kolmekymppistä naista, ja vaikka kohteliaisuudesta tai pilke silmäkulmassa kaikkia itseään nuorempia naisia” ”MUTTA tytöttelyllä voidaan myös vähätellä ja jopa halventaa ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi työelämässä juuri tuohon tarkoitukseen.” ”Vaikka mä itse miellän itseni enemmän tytöksi kuin naiseksi (tuntemattomasta syystä), mä tottakai silti erotan mikä on alentavaa ja mikä hyväksyvää tytöttelyä. Alentavaan tosiaan puutun aina, sellaista ei tarvitse sietää.” ”Suomessakin kaikenikäiset naiset puhuvat “tyttöjen illoista” ja miehet “poikien illoista”. Ne nimitykset viittaa musta enemmän illan teemaan, kuin niiden ihmisten statuksiin tai ikään. Ne on käsitteitä.”

Anonymous said
”Aikuisten ihmisten tytöttely ja pojittelu on aina epäkohteliasta…. yhteisestä sopimuksesta yhteisymmärryksessä.”

Hanne said
”Riippu tilanteesta…. No niin tytöt, nyt kaikki avantoon!” ”Kun mies kutsuu “sinä nainen”, koen jo siinä erotiikkaa….”

Erbebe said…
“Kyllä minua ainakin Suomessa työkuvioissa ärsytti suunnattomasti, jos joku erehtyi tytöttelemään – siinä on mielestäni jotenkin vähättelevä sävy.” “Täällä on tapana puhelimella soittaessa esitellä itensä “Täällä madame se ja se, päivää”. Itse esittelisin mieluummin itseni ihan vaan nimelläni.”

Susa said
“I’m a 37 year old woman…”, se kuulostaa jotenkin viralliselta.”
………………..

SUMMARUM:

Tytöttely on kiinni tilanteesta ja yhteydestä.
Me naiset haluamme olla tyttöjä tässä tilanteessa mutta emme tuossa.
Tunnemme olevamme nuoria tyttöjä, siis mielessämme, vaikka olisimme jo aikuisia, jopa iäkkäitä MUTTA se on yksityinen, sisäinen olotila/tunne.

Keskenämme olemme iloisesti tyttöjä mutta miehen pitää aistia/tietää milloin on sopivaa tytötellä.
Eli miehelle on turvallisempaa kun ei tytöttele kuin tuttuja ’tyttöjä’ – tulkitsenko oikein? Työpaikoilla ei ole sopivaa tytötellä paitsi jos ollaan kavereita/läheisiä muutenkin.

Huomaan myös kulttuurieron: Ebru Turkissa, Erbebe Ranskassa kokee saman kuin minä täällä, olen rouva tai madam. Saksalainen Nicole ei kotimaassaan olisi tyttö mutta englannin kielellä tyttö on ok. Eli myös kieli vaikuttaa.
Elin, ruotsalainen, on tiukka eikä hyväksy tytöttelyä.

Oma äitini on melkein 80-vuotias. Hän on erittäin nuorekas ikäisekseen. Hän nauttii siitä kun joku tytöttelee.
Monta kertaa (nuoret) miehet kiusottelevat tytöksi ja äiti on mielissään.
Tuon vastakohdaksi moni hänen ‘tyttökavereistaan’ sanoo hänelle ettei tuollaista vaatetta saisi käyttää koska se on liian värikäs tai malli on sitä tai tätä joka ei sovi hänen ikäiselleen. (Äitini pukeutuu ihan normaalisti, ei Aira Samulin tyyliin.)

Eli kun meistä tytöistä tulee vanhoja vahtaaammeko toisiamme ja kerromme mikä siinä iässä on soveliasta ja mikä ei? (millä nimellä itseämme kutsumme kun olemme esim. 80 vuotiaita???)
Vai olemmeko suvaitsevaisia, ’antaa kaikkien kukkien kukkia’ ,vanhuksia?
Mitä mieltä olette?