my scrapbooks – some of the first year's newspaper articles… leikekirjani – 1. vuoden lehtiartikkelisatoa…

All the years living abroad our expat life I’ve done scrapbooks of the first year from the local newspaper articles. Why? I will always remember how the first year was in the country we were living in. I don’t trust my memory. And my memory is very bad. This way I will remember. The articles are like photographs, they visualize different kinds of memories from the past…

Yesterday I finally finished the third and last booklet from here…

Kaikkina expatvuosina olen tehnyt leikekirjoja paikallisten lehtien artikkeleista ensimmäisen vuoden aikana. Miksikö? Siksi koska minulla on huono muisti! Artikkelit toimivat kuin valokuvat, tuovat visuaalisesti mieleen erilaisia muistoja menneestä…

Eilen sain valmiiksi kolmannen ja viimeisen leikekirjan täältä…


The lady on the RIGHT is Finland’s president Tarja Halonen. 
Did you know we have a woman as a president?

123 million people here in 2029???

could you kill your own daughter with a heated knife?

The river NILE is badly polluted…


Education stress is here too…

more articles / lisää artikkeleita

*
*

0 thoughts on “my scrapbooks – some of the first year's newspaper articles… leikekirjani – 1. vuoden lehtiartikkelisatoa…”

  1. JOHKI; luulen etta muutokset lahtee taas kerran kasvatuksesta, koulutuksesta ja sen jalkeen asenteista ja tahdosta toimia paremman puolesta….

    Kuulin tana aamuna kuinka joku duuniin lahteva naapuri autostaan heitti jonkun muoviastian, varmaan tyhja vesipullo, autostaan ulos.
    Myohemmin ohikulkevat potki sita…vaikkei nae voi kuulla…

    Eli taalla ainakaan ei elintaso tarkoita etta olisi ymparistoaan ajatteleva…
    Onhan alueella siivojat…
    hohhhoijaa….

    Reply
  2. <>“Ja toivottavasti sielläkin herätään siihen, että ympäristöstä pitää pitää huolta;ainakin tuo artikkeli oli hyvä enne sellaisesta…”<>Niinhän sitä luulisi…kyllä olen täällä oppinut, että sanomalehtiäkin pitää lukea vähän skeptisesti. Kuten se, että muovipussit kaupoissa aiotaan kieltää lailla, no huh sanon vaan. Se oli jo niin paksua, että itsekin kummastelin ja mieheni oli täysin hölmistynyt, että mikäs aprillipila se juttu mahtoi olla.

    Muutoksia kaivattaisiin, mutta ah kun kaikki olisikin niin helppoa. Väestönkasvu, saasteet…lista on loputon.

    Reply
  3. MYTHO; that’s why I stopped, enough is enough…

    YAELIAN; noita elavan elaman kauhutarinoita oli lehdissa ihan riittamiin…
    Niin se vaan on etta talla maapallolla eletaan edelleen hurjan erilaisissa kulttuureissa.
    Kylla tappoja ja murhia on Suomessakin. Miten tehtyja jne. ei kaikkia vaan tuoda julkisuuteen…
    Koyhyys on yksi syy joka ajaa epatoivoisiin tekoihin…
    Voi, tasta riittaisi vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa…
    Niili on lauluissa ja teksteissa Egyptin virtaava veri – kuinka kuvottavan likaisena se virtaakaan…
    Taalla ymparistosta valittaminen pitaisi aloittaa perustasta. Ettei roskia heiteta maahan/veteen/rannoille, ettei roskia myrkkyineen polteta tienvarsissa…saati saastuttavat autot, molysaaste…

    NICOLE; yesterday was ‘relaxing day’ – movies, doing nothing…weather wasn’t too good but great for a movie day! 🙂

    Reply
  4. Tosi hyvä tapa muistaa sitten jälkeenpäin minkälaista oli tai mitä oli.Itse pidin Venezuelan ja USAn aikana päiväkirjaa;säästin bussilippuja, konserttilippuja, sisäänpääsylippuja ja liimasin vihkoihin.En minäkään muuten muistaisi mitenkään missä olin ja koska,mutta ne vihot tuovat kivasti muistot takaisin.

    Pöyristyttävää ajatella että joku tappaa tyttärensä pienen rahasumman takia. Yhtä pöyristyttävää oli kun luin Slumdog Millionaire elokuvan lapsinäyttelijän isän yrittäneen myydä tyttärensä, rahan vuoksi.
    Tuo kasvava populaatio Egyptissä kuulostaa aika hurjalta.Toivottavasti tekevät jotain;lisääntyvä populaatio vain lisää köyhyyttä ja sosiaalista kuilua.
    Ja toivottavasti sielläkin herätään siihen, että ympäristöstä pitää pitää huolta;ainakin tuo artikkeli oli hyvä enne sellaisesta…

    Reply

Leave a Comment