0 thoughts on “The Seurasaari Open-Air Museum, Helsinki, Finland photos part 2.”
NICOLE; me too! You can imagine how life was at that time…
ANU; yli 20v siella – Suomeen sopeutuminen taitaisi olla aika vaikeaa… On mielenkiintoista kuinka suomalaiset on sulkeutuneita ja kuitenkin avoimmuutta, riemua ja puhetta riittaa…mutta julkisesti ollaan kuin kuoreen vetaydytty ja viestitaan ala vaan uskalla katsoa tai mulle mitaan sanoa tai puraisen! Ja sitten valitetaan yksinaisyytta, ollaan masentuneita ja viinasta tullaan sekopaisiksi eika osata olla silloinkaan iloisia (tai harvemmin se jaa ilo-olotilaan vaan jatkuu ja sen kaikki tietaa mita siita seuraa)…
Mutta jos ITSE aloittaa saa yleensa ystavallisen hymyn, kiitoksen tms. Siinapa se. Pitaisi aina ITSE aloittaa eika odottaa toisen suomalaisen aloitetta. Ollaan me erikoinen kansa! 🙂 Puhumattakaan kielestamme joka on vaikea mutta alyttoman rikas ja monimuotoinen!
Pimea ja synkka talvi, sateita ja pilvia liikaa, sulkeutuneet ihmiset, humalaiset, tylsa ja mausteeton ruoka, mieheni ei parjaisi kielen kanssa… Monien naiden asioiden vastakohta (helle, aurinko, meluisat ihmiset ym) hairitsee minua taalla liiallisuudellaan mutta kuitenkin parempi kuin Suomen tilanne. Olen asunut taalla jo vuodesta -83.
ANU; mikset osaa kuvitella itseasi takaisin Suomeen? uteliaisuus herasi…
YAELIAN; 🙂
SCRIBER; there’s a nice feeling walking around, all the old stuff telling you stories about past time……
HANNE; Ssaaressa on oma erityinen fiiliksensa…kuin palaisi menneisyyteen…voi aistia ja kuvitella miten Niemelan taloissa on joskus ollut elamaa…. Minulla on voimaa otettuna auringosta, uima-altaasta ja jumppapallosta, kiitos! 🙂
Kaunista on! Taytyy tunnnustaa etten ole koskaan Seurasaaressa kaynyt. Mietiskelit tuolla “mun puolella” miten loma Suomessa on ruusuista oikeeseen elamaan verrattuna. Totta, olen siita hyvin tietoinen. En voisi oikein kuvitella itseani palaamaan asumaan sinne. 2 viikkoa heinakuussa lomaa on juuri sopiva annostus.
This website uses cookies to improve your experience. I'll assume you're ok with this, but you can opt-out if you wish.AcceptRead More
Privacy & Cookies Policy
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
0 thoughts on “The Seurasaari Open-Air Museum, Helsinki, Finland photos part 2.”
NICOLE; me too! You can imagine how life was at that time…
ANU; yli 20v siella – Suomeen sopeutuminen taitaisi olla aika vaikeaa…
On mielenkiintoista kuinka suomalaiset on sulkeutuneita ja kuitenkin avoimmuutta, riemua ja puhetta riittaa…mutta julkisesti ollaan kuin kuoreen vetaydytty ja viestitaan ala vaan uskalla katsoa tai mulle mitaan sanoa tai puraisen! Ja sitten valitetaan yksinaisyytta, ollaan masentuneita ja viinasta tullaan sekopaisiksi eika osata olla silloinkaan iloisia (tai harvemmin se jaa ilo-olotilaan vaan jatkuu ja sen kaikki tietaa mita siita seuraa)…
Mutta jos ITSE aloittaa saa yleensa ystavallisen hymyn, kiitoksen tms.
Siinapa se. Pitaisi aina ITSE aloittaa eika odottaa toisen suomalaisen aloitetta.
Ollaan me erikoinen kansa! 🙂
Puhumattakaan kielestamme joka on vaikea mutta alyttoman rikas ja monimuotoinen!
Pimea ja synkka talvi, sateita ja pilvia liikaa, sulkeutuneet ihmiset, humalaiset, tylsa ja mausteeton ruoka, mieheni ei parjaisi kielen kanssa…
Monien naiden asioiden vastakohta (helle, aurinko, meluisat ihmiset ym) hairitsee minua taalla liiallisuudellaan mutta kuitenkin parempi kuin Suomen tilanne. Olen asunut taalla jo vuodesta -83.
I love those wooden houses!
Beautiful shots!
ANU; mikset osaa kuvitella itseasi takaisin Suomeen? uteliaisuus herasi…
YAELIAN; 🙂
SCRIBER; there’s a nice feeling walking around, all the old stuff telling you stories about past time……
HANNE; Ssaaressa on oma erityinen fiiliksensa…kuin palaisi menneisyyteen…voi aistia ja kuvitella miten Niemelan taloissa on joskus ollut elamaa….
Minulla on voimaa otettuna auringosta, uima-altaasta ja jumppapallosta, kiitos! 🙂
olen käynyt pari kertaa seurasaaresa…nyt katselisin varmastai tarkemmin kaikkea siellä..
hienoja kuvia…
Vointeja, voimia, halauksia sinulle!!!Hanne
Wow what beautiful and quaint homes! My favorite photo is the boat photo. Love the angel and the reflection.
Hienoja kuvia tutusta paikasta:-) Hyvää Viikonloppua BLOGitse!
Kaunista on! Taytyy tunnnustaa etten ole koskaan Seurasaaressa kaynyt.
Mietiskelit tuolla “mun puolella” miten loma Suomessa on ruusuista oikeeseen elamaan verrattuna. Totta, olen siita hyvin tietoinen. En voisi oikein kuvitella itseani palaamaan asumaan sinne. 2 viikkoa heinakuussa lomaa on juuri sopiva annostus.