KRAPU
Kesytän sinut senkin villikissa. Kiedon sinut rakkauden samettiin ja
uinutan pehmeään siniseen uneen.
Tyynnytän mielesi. Sivelen ihoasi hunajaisella öljyllä.
Harjaan kultaiset hiuksesi sadalla vedolla.
Tarjoan maukkaan illallisen raikkaan punaviinin kera.
Jälkiruuaksi saat lempisuklaisen nyytin.
Avaan käteni sinun tulla syleilyyni.
Painan pääsi rintaani vasten kun istumme takkatulen ääressä ja
unelmoimme tulevasta.
Emme laadi sääntöjä tai mieti mitä sukulaiset ajattelevat.
Olemme maailmassa vain me kaksi.
Me yhdessä olemme enemmän kuin koko maailma.
Minä olen kahdeksankymppinen ja sinä vasta alle kolmekymmentä.
Meillä on rakkaus.
Ei rakkautta rajoita ikä. Halaan sinua. Sinä sulat osaksi minua.
Olemme yhtä, ikuisesti rakas pupuliini, mussukkani, pikkuinen lintuseni.
15 thoughts on “krapu 2 – ällömakeeta”
Rakkaus ei ikää katso, mutta ikä on suuremmilla numeroilla paljon muutakin, kuin vain numeroita.
juu, kaikenlaisia vaivoja joita nuorena ei ollut 🙂
Aika hurjan ihana krapu! Ikäero saa aikaan ällötyksen tunteen.
Minua ei ikäero haittaa mutta makea kuorrutus kyllä 🙂
Ja suurin niistä on rakkaus… Me helposti arvostelemme ikäeroja, mutta unohdamme sitten kuitenkin sen tärkeimmän, rakkauden. Ja mitä se meille muille kuuluu, muiden rakkaus.
Just. Minulle on myös ihan sama muiden valinnat, elämät. Hienoa jos ihmiset ovat tyytyväisiä, jopa onnellisia!
Tosi makeata ja yllätys lopussa 🙂 Tekstin kirjoittamisessa oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on toisinaan aika työlästä. Samaa ylimakeeta olen kokeillut joskus itsekin kirjoittaa.
Ei ole helppoa ‘makeilla’ 🙂
oolalaa <3 No, nyt on tunnetta millä mällätä!
Ikä on vain numeroita, eikä rakkaus katso ikää.
Yykaakooneevii…ihan sama 🙂 Love is all we need!
Minä mietin tarinaasi lukiessani, että onko loppu onnellinen vai ei – ja olihan se! 😀
Niin oli! 🙂
Luin tätä hienoa tekstiäsi sydän syrjälläni, koska tässä on minusta hyvin musta tunnelma. Odotin murhaa, mutta ei sitä tulutkaan. Tukahduttaminen ja liika omistaminen kyllä. Kuin Danny ja hänen nuori naisensa 🙂
🙂 hahhahahah ei tullut kyllä iso D mieleen! Yritin oikein kovasti kirjoittaa jotain makeaa joka ei ole minua ollenkaan… 🙂