KRAPU
Hei kaverit!
Toivottavasti teillä on ollut mukava kesä? Kertokaahan kuulumisia kun (toivottavasti) vastaatte.
Minun kesäni oli viihdyttävä.
Kuuntelin järjettömän kasan äänikirjoja, nopeutettuna.
Istutin elämäni ensimmäiset kukkasipulit joista suurin osa kukki ja osa kukkii yhä.
Ai niin, ja perunoita ämpärissä. Oli mielettömän hyviä. Toinen ämpärillinen vielä kasvaa.
Pihapiirimme oli varattu pörriäisille. Yhteen aikaan meillä velloi päivänkakkarameri.
Nyt maa ja terassilaudat on sateesta märkiä. Kuiva, tasainen lauta tuntuu aina hyvältä jalkojen alla.
Oletteko jo valmiit syksyyn?
Minusta kesä on ollut ihanan pitkä ja sopivan lämmin.
Pinnistelen läpi tulevat pimeät kuukaudet ja sitten pääsen taas uudestaan nauttimaan valosta.
Kirjoittakaa. Odotan innolla kuulumisianne!
19 thoughts on “krapu 36 – kesäkirje”
Minun elämäni alkaa keväästä ja kesä on sitten mukavaa jatkoa. Nyt vanhemmiten olen alkanut syksyäkin sietää ja kuuntelen mielelläni sadetta. Talvella ihailen värejä, ne ovat minulle mieluisia.
Oli kiva lukea kesästäsi. Rytmitit sen hienosti
Rytmi, elämäni punainen lanka 🙂
Aikoinaan pimeä vuodenaika oli tosi, tosi vaikeaa. Päätin muuttaa asennetta. En voi mitään eli hyväksynn vaikken tykkääkään. Viime vuodet olen sietänyt ja pärjännyt ihan ok.
Kuulostaa ihan mukiinmenevältä kesältä! Itsekin kirjoja diggailen, mutta luen ne itse. Äänikirjoissa ei ole mitään muuta vikaa kuin että toimivat minulla unilääkkeenä 😀 Jos taas puuhastelen ja kuuntelen, alan blokata ääniä eli en vain osaa.
Pörriäiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, hienoa että olette antaneet pihapiirinne niiden käyttöön!
Minun kesäteemani oli tänä vuonna “peruttu”, kaikki peruuntui. Ei sinänsä enää tunnu missään, kun siihen on tottunut 😀
Peruttu – me ei edes ehditty suunnitella mitään 🙂 siksi ei tullut pettymyksiä…
Meillä pyörii vieläkin pörriäisiä noissa syyskukissa, mahtavaa!
Kiitos kesäkirjeestä. Kiva lukea, että olet tyytyväinen kesääsi ja valmiina vastaan ottamaan syksyn. Niin olen minäkin, enkä isommaksi myökään valita kesästäni. Erilainen se vähän oli, oli vastoinkäymisiäkin. Vaan ne on päihitetty.
Muistelin, että minäkin olen muutamina vuosina kasvattanut ämpäreissä pottuja. Kivaa hommaa, kuin myös tuo ötököistä huolehtiminen.
Nyt tämä uusi blogger harmaannuttaa tukkani lopulliseti, se ei suostu klikkaamalla siirtämän oman kesäpostaukseni linkkiä sinulle.
Olen ollut pärriäislumossa, kiitos YLEn projektin. Aivan mahtavia pörriäisleffoja ovat tehneet.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla ‘klikkaamalla siirtämän’? Onko bloggerin toiminnat muuttuneet vai joku täällä päässä?
Äh, selitinpä tosi kehnosti.
Tarkoitin vain, että siirtymällä blogiini tuosta edellisestä kommentoinnistani, ei avaudu minun krapuni, vaan uusin postaukseni.
Siis minussa vain vika tai oikeastaan minuin blogerin osaamisessani.
jaa, jaa..Kaikenlaisia pulmia tulee jokaiselle silloin tällöin. Mukavaa viikonloppua!
Kesä meni kummastellessa hiljaisuutta, alkukesästä ei edes sateen ropinaa peltikatolla. Muuten vähän “laiska” kesä, suotakoon. Nyt syksyä odotellaan ja aloitetaan taas uusia asioita tai jatketaan vanhoja..:) Hyvinhän sinun sinun kesäsi sujui.
Juu, kesä meni hyvin. Ei tarvitse syksyä paljon odotella, näen ja tunnen sen jo tuolla nurkan takana 🙂
Sinun kesäsi on ollut oikein kunnon kesä. Minäkin kuuntelen äänikirjat nopeudella 1.25, jopa 1.5. Mukavaa alkusyksyä.
Sama täällä. Säästyy pikkasen aikaa kun moni kirja on yli 10 tuntia…
Kuin myös, iisiä alkua syksyyn…
En tehnyt miktään mainitsemisen arvoista, sitä samaa oli talvi eli syys tai kevät, olen ja ajattelen. ihan kaikkea, Vaikeinta on olla ajattelematta, en ole onniostunut vaika olen yrittänyt jo 51 vuotta =)
Älä vällää, vielä ehdit! 🙂
Äänikirjoja nopeutettuna???? Tuosta tekniikasta en olekaan koskaan kuullut 🙂
Kesässä oli sopivasti lämpöä ja sateita, luonto on kyllä kiittänyt vaihtelevia kelejä.
Syksyä en niin kamalasti odota, vaan eihän se mielipidettäni kysy 😀
Voi Bookbeatissa on! Joitain kuuntelen vain 1.25 nopeampina, joitain 1.5. Suosikkilukijani on Jukka Pitkänen, loistava!
Eikö se äänenkorkeuden nousu haittaa? Siis vähän kuin vappuilmapallosta ottaisi heliumia ja sit puhuu..? En ole kokeillut kuunnella kirjaa, tyksin mieluummin pitää kädessä. Menisi mulla aikamoiseksi kelailuksi, luulen, vaan voisihan sitä kokeilla, saattaisi yllättyä,
Kun kokeilee niin tietää! 🙂