krapu 37 – Pelastakaa!

KRAPU

Musta paikka.
Melkein hiljaista.

Vain tasainen humina jossain kauempana pään takana.
Jääkaappi? Ilmastointi?
Hän ei tiennyt kuinka kauan aikaa oli kulunut.

Eilen, toissapäivänä vai viime viikolla hän oli ostanut kimpun kukkia,
nauttinut torikahvit ja tehnyt pienen kävelylenkin meren rannalla.
Mitä tapahtui sen jälkeen?
Nainen ei muista.
“Pinnistä!” hän komentaa itseään.

Torin jälkeen…
hän palasi kotiin.

Luki sähköposteja.
Teki fetasalaatin.
Joi lasillisen punkkua.
Ovikello soi.
Hän avasi oven.

Mitä sitten tapahtui.
Hän miettii, pinnistelee.

Komea mies, hotellihuone.

Ei. Se ei ollut hotellihuone.

Kesähuvila. Kellari.
Korvia särkevä, ärsyttävä ääni.
Hahmo lähestyi piikki kädessään.
Hän pisti suoraan suoneen.

“Pelastakaa minut!” nainen huutaa…

 

crime or not by BLOGitse

15 thoughts on “krapu 37 – Pelastakaa!”

  1. Minä jo ajattelin, että onneksi komea mies oli totta, vaikka hotellihuone ei ollutkaan. Mutta sitten mies olikin vaarallinen – niinhän ne usein ovat, komeat etenkin.
    Hieno runo! Näytöltä on hyvä lukea, koska näkee vain yhden uuden säkeen kerrallaan.

    Reply
    • hih, yllätykset yllättää 🙂
      Täytyykin kokeilla miltä teksti näyttää kännykällä ja padilla. Kirjoitan läppärillä joten ihan hyvä tsekata miltä näyttää muilla laitteilla. Kiva kun oli hyvä lukea!

      Reply

Leave a Comment

Enter Captcha Here : *

Reload Image