krapu 40 – mielen myrskyä

KRAPU

Naisen nenää kutittaa.
Kutittaa ihan pirusti.
Hän hieroo, nykii ja jopa nipistää nenäänsä.

“Anna mun olla, lopeta!” hän huutaa.
Nainen nousee pystyyn.
Tajuaa istuvansa omassa sängyssä litimärkä yöpaita päällä.
Seinäkello näyttää 12 yöllä.

Äänikirja.
Hän oli kuunnellut dekkaria ja ilmeisesti tarina oli ohjannut hänet synkkiin uniin.

Mies silittää häntä hellästi selästä.
“Kaikki on nyt hyvin. Taisit olla aika myrskyisellä matkalla.”
“Todellakin!” nainen totesi.

Hän ei muista unesta enää paljoakaan.
Sirpaleita vain, ei kokonaista tarinaa.
Miehen tuoksun, piikin, pimeyden, ison hahmon, hiljaisuuden.

Se toffeen tuoksu tuntui ihan oikealta.
Hän näkee yöpöydällä eilen ostamansa toffeepussin ja sen vieressä yhden rypistetyn käärepaperin.

 

Kirjoitin vkosta 37 tähän asti yksittäisiä tarinoita mutta

ne voi myös liittää yhdeksi.

Tämä oli tässä ja tulevaan krapuun keksin…mitä mielikuvitus tuottaa 🙂

15 thoughts on “krapu 40 – mielen myrskyä”

  1. Oli vain uni, onneksi. Taitaa äänikirjan kuunteleminen sängyssä olla hiukan vaarallista, nukkuu tavallaan juonen edetessä kun lukija lukee vaan vaikka kuuntelija nukkuu. Tavallinen kirja kopsahtaa naamalle kun uni yllättää ja pari sivua on ehkä jo tullut luettua toinen silmä kiinni. Hyvä jatkis!

    Reply
    • Minä kuuntelen joka ilta äänikirjaa 30 min unihälärillä eli menee itsekseen pois päältä (annetun minuuttimäärän kuluttua). Tosi kätevää kun sen verran voi sitten kelata taaksepäin jos onkin heti nukahtanut 🙂
      Kirjaa en voi lukea makuuasennossa ollenkaan koska nukahdan heti tai ainakin keskittymiskyky on nolla.
      Luen istuen jos haluan lukea 🙂

      Reply
  2. Voihan hitsi, minä en meinaa selvitä sinun kirjainvarmenteestasi. Olen jo aiemminkin yrittänyt kommentoida.
    Hyvin tarina päättyi. Toki painaisuni saattaa olla traumaattinen. Kevennystä nainen koki hieman toffeen tuoksusta ja karkkipaperi herättyä auttoi reaaliaikaan.
    Kaikki hyvin.

    Reply
    • En minäkään selviä! Jos en ole tarkka joudun kirjoittamaan pariinkin kertaan.
      Nykyään jaan 6 kirjainta kolmeen ja sanon ne (puoli)ääneen niin yleensä menee oikein 🙂
      Toivottavasti naisella on kaikki hyvin!

      Reply
  3. Oli aivan pakko lukea edelliset kravut uudestaan. Muistin, että toffee kulki mukana ja piikkikin. Vieläkin salaperäisyys jäi kutkuttamaan.
    Unet ovat kiehtovia, koska niistä muistaa vain osan. Pahat unet nostattavat kyllä hien pintaan. Onneksi oli joku silittämässä selkää, oliko se varmaan oma mies…

    Reply
    • Tuo mies jää ikuiseksi arvoitukseksi. Viime viikolla itse heräsin kun huusin. Olin nähnyt unen että ikkunan takana näkyi mies tai hahmo. Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta makkarissa 🙂 Unet vie. Tai äänikirjat uniin 🙂

      Reply
  4. Onpa huojentava loppu! Ekan tarinan kohdalla jännäsin, ettei vaan taas jotain kauhua ??, sillä itse en juurikaan lue dekkareita, ovat liian karmivia mulle. Rikossarjoista, englantilaisista ja pohjoismaisista kyllä tykkään ja seuraan ahkerasti, mutta vain sellaisia, joissa ei kaikkea kauheuksia näytetä, sillä mielikuvitukseni kyllä riittää… Sujuva oli tarinasiLVNLZC yksin tai aikaisempien kanssa yhdessä.

    Reply

Leave a Comment

Enter Captcha Here : *

Reload Image