krapu 13 – hylätty

Vuosia sitten olin pitkä ja komea.
Kiidin turuilla ja toreilla vailla huolen häivää.
Pysyin kuosissa, olinhan laadukas.
Niin minusta sanottiin. Ihan totta!

Aikaa myöten tuli kaikenlaista kulumaa.
Pieniä laikkuja myös näkyi, jos katsoi tarkkaan.
Mutta eihän nuo talven pimeässä tai sateessa haitanneet.

Aiemmin minulla oli kavereita, aika montakin.
Pikkuhiljaa ne katosivat.

Luulin, että olimme melkein kuin ystäviä.
Olin väärässä.
Nyt tiedän paremmin.
Ne olivat vain tuttavuuksia.
Ei olisi pitänyt kuvitella ja luulla.
Pitäisi tietää, että voi olla varma.

Pari vuotta sitten minut eristettiin kokonaan.

Nökötän täällä yksin kuin ruosteinen jahti kaukaisella rannalla.

Olen yksinäinen,
pukupussiin hylätty nahkatakki.

20 thoughts on “krapu 13 – hylätty”

  1. Olis nyt samaan pukupussiin päässyt vaikkapa joku paitapusero, ei olis ollut niin yksinäistä nahkatakillakaan.
    Krapusi piti salaisuuden tiukasti viime riveille asti.

    Reply
  2. Voihan pukupussiyksinäisyys! Eipä ole helppoa nahkatakillakaan. Eettisesti kait nahkatakkeja pitäisi kiertää kaukaa niin kuin turkiksiakin, mutta ovat kyllä aikaa ja maailman tuulia kestäviä toisin kuin kertakäyttövaatteet, joita nykyään myydään.

    Reply

Leave a Comment