Olen asunut tässä kauniissa kerrostalossa vuosikymmeniä.
Käyn öisin lasten vieressä tarkistamassa, että heillä on kaikki hyvin.
Tallennan muistiin jokaisen lapsen levottoman tai pelokkaan yöhetken.
Lohdutan heidät takaisin uneen laululla,
jonka vain he voivat kuulla.
Eilen Sakke tuli tapaamaan vanhempiaan.
21-vuotias nuori mies näytti tasapainoiselta ja terveeltä,
oikeastaan urheilulliselta.
Muistan vieläkin, silloin pienen pojan, tuskastuttavat kasvukivut.
Lauloin hänelle yhden vuoden jokaisena yönä.
Voi ei, taas Järvinen hoilaa Tipi-tiitä, melkein kuuro rouva.
Onneksi hän ei laula öisin.
Tunnen kaikki asukkaat hyvin.
Suojelen ja valvon heitä vielä tänään.
Huomenna muutan vanhainkotiin.
Olen vielä yhden yön tämän kauniin kerrostalon
unilaulukeiju.
18 thoughts on “krapu 16 – laulaja”
Ehkä Unilaulukeiju käy minunkin luonani. Hän on ihastuttavan rakastettava ja toivon, että viihtyy vanhainkodissa.
Lähetän sun luokse, viuuuuuuh! Noin! 🙂
Olen Susun kanssa samaa mieltä, jokaisessa kerrostalossa ja muissakin taloissa pitäisi olla tuollainen symppiskeiju 🙂
Jep, kampanja keijujen puolesta!
Oui miten lohduttava kraapaisu, muksaa ajtella että k-talon joku asukas ajattelee muita, ja unilaulaa kaiken hyväks’. Kiitos!
Me kaikki tarvitaan keijua silloin tällöin 🙂
Ihana ajatus asukkaitten unta suojelevasta unilaulukeijusta! Unettomat ainakin arvostaisivat.
Joskus jokainen kaipaa keijulohtua 🙂
Siinä olisi kovin tarpeellinen virka näinä aikoina, kun terapiajonot venyvät ja ennenaikaiset eläkkeet mielen ongelmien vuoksi lisääntyvät.
Totta. Taidan kirjoittaa keijupäättäjälle, että heitä tarvitaan rutkasti lisää! 🙂
Unilaulukeiju, mikä lohduttava ajatus. <3
Onkohan keijuille omat vanhainkodit?
Öisin usein tarvitaan lohtua.
Tottakai keijuilla on omat vanhainkodit. Siellä saavat keskenään kertoilla tarnioita kokemuksistaan 🙂
Ihana tarina! Mä olen jotenkin nyt ihan sanaton. Jokin tässä tarinassa kosketti tosi syvältä, niin että nyt kyyneleetkin tulivat silmiin. Kiitos <3
Oi, ehkä lähetän sulle ens yönä aikuisille tarkoitetun keijun 🙂
<3
🙂
Jokaisella talolla pitäisi olla tuollainen keiju! Viehättävä tarina.
Näinä aikoina jotain söpöä tekee hyvää.