krapu 17 – hieronnassa

 

Oili Outosää odotti innolla alkavaa hierontaa.
Talvi oli laahautunut lähinnä istuen.
Kevään edetessä häneen(kin) iski lenkkeilyjano.
Ennen kesää pitäisi saada lihakset liikkuviksi.

Oili oli vaipua epätoivoon kun lenkkireitti ei meinannut sulaa jäästä ikinä.

Aurinko lämmitti selkää kun hän soitti hieroja Jymäsen summeria.
– Tervetuloa, pitkästä aikaa!
– Kiitos! Viime kerrasta onkin monta kuukautta.
Talvi oli niin ankea, etten saanut itseäni liikkelle oikeastaan mihinkään.
– Nyt sitten tehdään töitä monen kuukauden edestä, vai mitä? Jymänen hymyilee.
– Juu. Eikä sitten mitään hentoilua vaan kunnon möyhennystä, Oili naurahtaa.

Oili makasi hierontapöydällä ja nautti kun lihakset selvästi pehmenivät taitavissa käsissä.

– Pannaas vähän lisää oilia, Jymänen tuumasi.

 

12 thoughts on “krapu 17 – hieronnassa”

  1. Kyllä hieronta kelpaisi minunkin kropalle.
    Oili on järkevä, kun haluaa kroppansa kuntoon ennen lenkkeilykautta. Säästyy varmasti monelta kremapalta.

    Reply
    • Talven jälkeen pihapuuhat vie vimmaan ja sitten paikat kipeytyy. Ihan kun lumityöt ei olisi riittänyt! 🙂 No ei. Kädet pitää saada multaan…joka kevät! 🙂 Hieronta tekisi varmasti hyvää – jatkaa pihahommia vetreämpänä!

      Reply
  2. Siitä onkin aikaa, kun olen käynyt hierojalla. Nyt mulla on vain kipukoukku ja päivittäiset venytykset, mutta ei ne hieromista voita. Krapusi sai pohtimaan, että entäpä jos etsisin hyvän hierojan!

    Reply
    • Hierojia löytyy mutta sen oikean löytyminen onkin eri juttu. Minä olen käynyt samalla hierojalla vuosia. Nykyään, kesää lukuunottamatta, kolmen viikon välein. Ei ole paikat kipeinä, suosittelen!

      Reply

Leave a Comment