krapu 37 – pulma

– Tonne minä en menisi! Sissi tokaisi.
– Kokeilisit. Alkuun se hirvittää mutta sen jälkeen on mielettömän hyvä fiilis, Kaija vakuuttaa.
– Ei ikinä, Sissi kuittaa.

Kaija hengittää hitaasti syvään ja syöksyy.

Sissi tuijottaa eteensä silmät pyöreinä.
– Mitä ihmettä just äsken tapahtui. Tää ei voi olla totta!

Hän pyörii ympyrää ja hakee katseellaan vartijaa tai
muita vieraita. Ketään ei näy. Ei yhtään ihmistä missään.
– Mitä mä nyt teen? Sissi pähkäilee.

Hän juoksee rappusia kohti, loikkii portaat alas kuin gaselli.

Infossa ei näy henkilökuntaa.
Missä kaikki ihmiset on?
Olenko mä yksin täällä?

Pam.
Sissi tömähtää sohvalta lattialle.
– Syöksyikö Kaija oikeesti siihen avantotauluun?

 

 

20 thoughts on “krapu 37 – pulma”

  1. Unet kertovat kaikesta siitä minkä me haluamme unohtaa. Unet eivät petä. Olen itse käynyt tämän aika vahvasti läpi. Enää ei ole painajaisia eikä muutenkaan sängystä tippumisia :D.

    Reply

Leave a Comment