kuulumisia bloggaustauolta

Hei teille!

AAAAh ja OOOOh millaista zen-aikaa olen elänyt viimeisen kuukauden!
En ole kaivannut bloggaamista ollenkaan! Ehkä alan kypsyä koko touhuun.
Voisin tietty postailla ja jättää blogivierailut käymättä mutta se ei sovi periaatteisiini.
Jos joku näkee vaivan jättää minulle kommentin, on kohteliasta käydä vastavierailulla.

Opin kutomaan, auts, neulomaan, villasukkia!
En opi millään käyttämään tuota ‘neulomis’-sanaa.
Tein kutomisia pakolla joskus sata vuotta sitten.
Joko liian löysää tai liian kireää, työ jäi kesken kun hermo meni.

Nyt päätin tarttua toimeen. Aloitin täysin alusta. Katsoin videoita.
Alkuun en edes tiennyt kaikkien silmukoiden nimiä tai mitä sädekavennus tarkoittaa.
Toistolla ja tekemällä sitä oppii!
Vaati alkuun pitkää pinnaa kun ei heti mennyt putkeen mutta en antanut periksi.

Sain valmiiksi itselle kuusi paria ja miehelle yhden parin!!!

villasukkia

 

Olen kirjoittanut myös kaikki krapu-tekstit.
En kuitenkaan tauon takia osallistu linkityksiin.
Säilytän tarinat atk:n uumenissa 🙂
Julkaisen vain tämän yhden tekstin täällä.
Idea tekstiin on kuvasta Susun blogissa mutta
jokainen osallistuja tulkitsee sitä tavallaan.

 

AINOA

– Älä jätä mua yksin. Pliiis, poika anelee.
Tyttö on hiljaa suu supussa. Tuijottaa eteensä. Ei vastaa.
Poika puristaa hellästi tytön kättä.
– Jää mun luokse, pliis. Mitä mun pitäis tehdä, että jäät? poika anelee.
Tyttö kääntää surullisen katseensa kohti pojan itkettyneitä silmiä.
– En mä voi jäädä, sä tiedät sen, tyttö vastaa vuolaasti itkien.

Kaija herää omaan itkuunsa.
– Eikö tuo muistouni voisi jo poistua mun elämästä, hän manaa itsekseen.
Kaija nousee ja löntystää keittiöön. Hän laittaa kahvin tippumaan.
Ulkona sataa. On harmaa marraskuun aamu.
– Siitä on jo yli neljäkymmentä vuotta.

Perheen muutto ulkomaille pakotti Kaijan unohtamaan Kalevin.
Elämänsä ensimmäisen,
ainoan,
ensirakkauden.

 

•  •  •

Teemakuun haaste marraskuussa 2022

on

pitsi

Tauon takia osallistun vain tällä kollaasilla.

kollaasi pitsiaiheisista asioista

Huimaa, marraskuu on kohta taputeltu!
Vielä ei ole iskenyt minkäänlainen marrasahistus,
eikä sitä varmaan ehdi tänä vuonna tulemaankaan 🙂

Mukavaa jatkoa kaikille!

Koukkaan täällä taas joulukuussa 🙂

 

12 thoughts on “kuulumisia bloggaustauolta”

  1. En ole täällä siksi, että kävisit lukemassa minun tuotoksiani vaan siksi, että surettaa, jos et enää jatka Krapuhaasteissa.
    Tuo Krapusi ensirakkaudesta on niin totta. Sen vain muistaa vuosikymmenienkin jälkeen, koska se muutti nuoressa ihmisessä niin paljon kaikkea. Suhde omaan kehoon muuttui, kun ensi kerran sitä kosketti “vieras” ihminen, suhde omaan mieleen muuttui, koska sinne sukelsi jotain uutta, outoa, kutkuttavaa! Ps. Villasukillesi kyllä annan pisteet. Minusta ei olisi kräväämään niitä.

    Reply
    • Olen kyllä pöytälaatikkoon kirjoittanut kaikki krapu-tekstit. Näin tauolla ollessa en ole halunnut linkkiä laittaa julki koska se velvoittaa. Tilanne on vähän ristiriitainen. Haluan kirjoittaa mutta nautin myös tästä ‘vapaudesta’. Vastavuoroisuus bloggaamisessa on minulle ‘must’. Jos ei olisi, sulkisin kommentoinnin ja kirjoittaisin vain itsekseni mutta julkisesti. Jotkut toki kirjoittavat vaikkei saakaan kommentteja. He ovat useimmiten asiakirjoittajia.

      Saa nähdä miten tämä bloggaus muuttuu kohdaltani. Vai olenko vaan kyllästynyt ja kaipaan vaihtelua eli tätä vapautta tehdä ihan jotain muuta. En tiedä vielä.

      Tuo ensirakkaus onkin mielenkiintoinen juttu. Nythän se on vain muisto. Miten se muisto muuttuu vuosien myötä? Itse en sitä ole aikoihin miettinyt enkä myöskään tämän tarinan kohdalla. Se oli ihan hatusta vedetty! 🙂
      Mukavia marraskuun viimeisiä sinulle!

      Reply
  2. Minullekin tuli pakollinen blogitauko, taas olen voimissani. Sinäkin olet innostunut kutom… neulomaan. Minäkin kudon sukkaa ja neulon mekkoa, pitää oikein ajatuksella miettiä oikeaa termiä. Looppaminen, lankadominanssi ja tikapuutekniikka ym. ovat tullee youtubesta opeteltua myös, kirjoneuleisiin olen innostunut. Pitsien virkkaamisen jätän muille.

    Pitseistä olet tehnyt koko asukokonaisuuden, Kiva kun ehdit tekemään kollaasin, kiitos!

    Reply
    • Minä ompelen mekkoa 🙂 Looppaaminen ym. olen kuullut nimet…pieni hetki, tsekkaan mitä nuo tarkoittaa.
      Vau! Olis ihanaa jos jaksaisin kutoa esim. tuota dominanssijuttua. Sillähän saa myös paksumpaa jälkeä kun lanka kulkee mukana koko ajan. Tällä viikolla kyllä ainakin kokeilen. Kiitos noista termeistä. Opin taas jotain uutta! 🙂

      Reply
  3. Hienoa, olet alkanut kutomaan, siis kutomaan itsekkin sanon, enkä neulomaan.
    Neulon silloin, kun teen töitä ompelukoneella.
    Ja miksiköhän ne ensirakkaudet aina jää mieleen jostain syystä, kyllä ne muistaa.
    Pitsit oli juuri oikeassa paikassa!

    Reply
    • Ensirakkauden kuulemma muistaa aina. Jos se jää noin elämään uniin saakka…ei hyvä. Olisi Kaijan rakastuttava pikaisesti uudelleen. Vaikkei se ensimmäinen enää olisikaan.

      Reply
  4. Et ollut jättänyt kommenttia, mutta näin päivitysilmoituksesi ja krapuhan se oli täällä. Lisäsin sen listalle. Niin ne ensirakkaudet unohtuvat. Onneksi elämä tuo uusia rakkauksia.

    Noin monta paria sukkia olen neulonut! Vau! Ja vasta opettelit, hienoa! Youtubessa on kyllä hyviä tutorialeita kaikenlaiseen tekemiseen. Itse en osaa neuloa, virkkaan vaan.

    Sinulla on söpöjä pitsejä <3

    Reply
    • Ajattelin etten tuo kirjoitusta listaan koska juuri nyt yritän pysyä irti tästä touhusta.
      Noh, käyn kuitenkin heidän luonaan jotka tänne vaivautuvat tulemaan!

      Arvaa oliko ensimmäisen sukkaparin kanssa hidasta. 2o 2n meni ihan helposti mutta sitten kun tuli kantalappua, kantapäätä, kavennuksia jne. Alkuun oli tosi, tosi hankalaa. Hyvä etten luovuttanut koska tänä talvena villasukilla on käyttöä!

      Pitsi ei ole mun juttu. Mutta olihan niitä kiva työstää 🙂

      Reply

Leave a Comment