krapu 17 – nähtyä

Maija on kotona flunsassa ja viettää aikaa sohvaperunana.
Hän on surffaillut kanavalta toiselle.

Fleksaaminen on yliarvostettua pröystäilyä ja typerää tuhlailua.
Dubaissa myyntitykit haluavat esitellä muille verottomilla palkoillaan
ostamiaan kelloja, koruja, merkkivaatteita.

Täällä nuoret brassailee kalliilla puvuilla, lenkkarikokoelmilla ja
muulla tavaralla,
rikastuttaen brändien omistajia ulkomailla.

Tärkeintä on, että tulee nähdyksi, muiden yläpuolella. Look at ME!

Maija huokaisi.
– Nyt on voileivän ja teemukillisen aika.

Sotaa, vittuilua ja kaikenlaista vastakkainasettelua riittää.
Kun minä olin nuori
piti maksaa koulukirjoista, lukukausimaksuja ja ottaa opintolainaa.
Niukkaa oli mutta huideltiin menemään täynnä elämäniloa.
Toisin on tänään.

Pelkkää ahdistusta, masennusta ja valittamista. Kaikesta.

– Fleksaaminen on syvältä, Maija valitushuokaisee.

 

12 thoughts on “krapu 17 – nähtyä”

  1. Yleissivistykseni lisääntyi taasyhdellä sanalla: fleksaaminen. Yritin miettiä oliko ennen sellaista…ei ehkä yhtä tarkoituksellisella tavalla (paitsi ehkä Pohjanmaalla :-). Tai ehkä sitten fleksattiin vaatimattomuudella…

    Reply
    • Tuli just mieleen yksi fleksausaika. Kun kännykät tuli, ne oli päydillä näyttävästi esillä kunnes niistä tuli kaiken kansan tavaraa 🙂 Juppejakin oli Nokian parhaina vuosina. Heissäkin oli fleksaajia kun olivat jotkut niin paljon parempia kuin muut ihmiset.

      Reply
  2. Pintaliidossa merkkivaatteineen ja tavaroineen menevä ihminen ennen pitkää ahdistuu. Tällainen ihminen on tyhjä sisältä, kun ulkokuori murenee ei jää mitään.

    Reply
  3. Ei kaikki ole edelleenkään maksutonta. Opintolainat ovat toista luokkaa kuin minun nuoruudessani, jolloin se oli lähes koroton laina. Tämän päivän Suomessa on jälleen köyhiä niin paljon, että hyvä kun selviävät. Heitä oli minun nuoruudessani toki ja yhteiskunnan apu oli pienempi. Se oli ja on yhä samaa politiikkaa, kun Fortumin pomot saavat ylimääräistä järjettömän määrän (ellei kohun vuoksi asia peruunnu) ja työntekijöiltä leikataan…

    Reply
    • ‘Kaikki’ on väärä sana. Moni asia on. Alkaen maksuttomasta tai edullisesta päivähoidosta (riipputen tietysti huoltajan/jien tuloista, niin kuin moni muukin tuki. Ehkäisyä saa monessa kunnassa maksutta, ammattikouluissa saa työvälineet, jotka ennen piti itse maksaa jne.
      Köyhiä on ollut ja tulee aina olemaan. Siksi meillä on sosiaaliturva josta saa taloudellista tukea kun tilanne on tosi paha.
      Eri asia kokonaan on esim. millainen kännykän pitää olla. Vertailukilpailu on kovaa. Siksi vanhemmilta vaaditaan aikuisuutta suhtautua ja selitää mikä tilanne on.
      Minä en ole koskaan ollut rikas. Tulot on ollut pienet ja silti olen koko ikäni säästänyt. Joskus vähän, joskus enemmän.
      Lapsena äiti ompeli vaatteita kun oli taloudellisesti tiukkaa jne jne.
      Suomessa tulee elmämä entisestään kallistumaan ja rikkaat rikastumaan. Valitettavasti.

      Reply
  4. Kaveri kommentoi, että yleisimmät tunnesanat nykyään on “ahdistaa” ja “vituttaa”.
    Mitä parhaimmat sanat maailman onnellisimmalle kansalle!

    Stoorisi BLOGitse toi mieleen niin monta tärkeää asiaa, ettei enää aidanseipäätkään riitä.
    Kiitos!

    Reply
    • ‘Onnelinen kansa’ – se on vain tilastosta revitty vitsi. No, tyytyväisiä varmaan olemme, suurin osa.
      Tuo onnellinen pitäisi olla tyytyväinen. Harva meistä on koko ajan onnellinen vaikka tyytyväinen onkin 🙂

      Reply
    • Ja ulkopuoliset ei voi tietää mistä/miteh tavarat on hankittu. Ei kovin moni parikymppinen tienaa niin paljon, että kalliita kelloja tai pukuja ostellaan.

      Reply
  5. Fleksaaminen on todellakin ilmiö, jota on tosi vaikeaa ymmärtää. Ei vaan voi kuin ihmetellä.

    Ennen kaikesta sai maksaa, onneksi peruskoulu on ilmainen ja toisenkin asteen koulutuksen oppimateriaali. Aikanaan, kun itse pyrki oppikouluun, niin oli monta kaveria, joilla ei ollut sinne mahdollisuutta pyrkiä perheen taloudellisen tilanteen takia.

    Reply
    • Ei sentään ilmaista – verorahoista peruskoulu(kin) maksetaan.
      Välillä mietin, onko ‘kaikki’ maksuttomuus hyvä juttu. Sitten kun aloittaa aikuisen elämän voi olla shokki mitä kaikki maksaa. Kodeissa tietty pitäisi (talous)kasvattaa mutta valitettavasti kaikilla ei ole osaamista tai edes mielenkiintoa tai aikaa.
      Sitten on niitä ipanoita jotka pienestä pitäen pitää mehubaaria ja tajuaa yrittämisen jujun.
      Fleksaaminen sucks!

      Reply

Leave a Comment