– Mä en löydä sitä, heeeelp! – Mitä? – Mun äly on kadonnut! . . . . – Sain viestin mutta siinä ei sanottu mitään. Siis kirjoitettu. Pelkkiä merkkejä. Kutsuvat niitä hymiöiksi. – Se johtuu siitä, kun liian moni lapsi ei osaa lukea eikä kirjoittaa. . . . . Kävin viime viikolla kauppakeskuksessa. Siellä pyöri
Teemakuun haaste maaliskuu 2023 on KOLME/TRIO Tämä voisi olla myös kolme muotoa tai kolmen kimppa 🙂 Kome väriä tai elementtiä 🙂 Lisää tulee vielä!
Olin hiljainen, jopa ujo lapsi. Odotin, että saisin jonain päivänä veljen. Minua vanhemman. Sellaisen veljen, joka suojelisi minua kiusaajilta. Tykkäsin jäätelöstä ja keltaisesta jaffasta. Ruisleipä metwurstilla ja suolakurkulla oli suurinta herkkua. Kesällä ahmin mansikoita ja mustikoita. Kävin kalassa. Sain paljon ahvenia. Juoksin ympäri urheilukenttää. Potkin ja heitin palloa. Miekkailin, nyrkkeilin ja uin pitkiä matkoja. Noin
Vangittu valo. Vihje kerrotusta tarinassa. Taideteos. Keskellä valtava sinelmä. Mustikkaa tai mustelma. Tuijotin sitä kuin idiootti. Se vangitsi mieleni omaan maailmaansa. En ollut läsnä ympärillä hyöriville ihmisille. Olin taideteoksen sisällä. En muista tarkkaan mitä koin. Ehkä olin 1600-luvulla tai eilisessä päivässä yksin ravintolan nurkassa. Tai lapsuuden kesissä poimimassa mustikoita. Tai uimassa virkistävässä järvessä lämpimänä kesäpäivänä.
Teemakuun haaste maaliskuu 2023 on KOLME/TRIO KOLME väriä vedestä hiukan sekoittuneena Innostuin tästä teemasta niin, että tein eilen kaikki kuvat valmiiksi. Postailen kuitenkin tipottain, maaliskuu on pitkä kuukausi 🙂 Aurinko paistaa! Mahtavaa! jippiiiii!!!
Keimailen täällä verhottuna veeseepaperiin kuin kaunis patsas tai ainakin taideteos. Okei. Tunnustan. Minulla on pakkomielle paperiin. Ihan sama mikä paperin laatu on näköpiirissä. Eilen katutason pikkupuodin näyteikkunassa oli erilaisilla kuvioilla kaunistettuja vessapapereita. Ostin jokaista kuviota viisi rullaa. Onneksi mukanani oli pari isoa sinistä kassia joihin sulloin nuo suloisuudet. Tänä aamuna jumppasin ja kävin suihkussa tavalliseen
Teemakuun haaste helmikuussa 2023 on HARPPI Päädyin sitten puuhastelemaan koko harpin edestä 🙂 Tässä yksittäiset kuvat, pitkä pötkö Tein ensin pohjan jossa paperit oli päällekkäin eri levyisinä. Sen jälkeen piirsin harpilla kuviot ja väritin. Tässä alla veihe ennen kuin lisäsin vettä. Tämän jälkeen kastelin tuon kokonaisuuden, irrotin paperit alustalta jolloin niistä tuli tuo pötkö omia
Yy, kaa, koo! Pinkki puku. Punainen mekko. Sininen ilmapallo. Vihreä kuula. Keltainen narsissi. Harmaa taivas. Sekoan. Luulen. Sininen taivas. Keltainen aurinko. Musta lätäkkö. Oranssi gerbera. Violetti viemäri. Kultainen sormus. Sekoan. Tai sitten en. Valkoinen. Valkoinen. Valkoinen. Musta. Valkoinen. Valkoinen. Valkoinen. Tämä on liikaa. En jaksaisi enää. Rikon rajoja(ni). En tee kuten aiemmin. Ihan hölmön hommaa.
Uskaltauduin aikuisten retkelle. Löysin ryhmän ‘Rohkeat aikuiset retkeilee’ facesta. Meitä oli 18. Ryhmän vetäjä oli Rami tai Jami. Hänellä oli iso punertava parta, melkein kuin Kristofer Hivjulla. Mies ei valitettavasti ollut yhtä hurmaava. Luulin kyseessä olevan telttailun koska mukaan piti ottaa retkeilyyn tarvittavia välineitä kuten makuupussi, fikkari sekä omat astiat ja tulentekovälineet. Luuloni oli täysin
Portti on auki mutta hän on oman elämänsä vankina. Hän oli aktiivinen vapaaehtoistyössä ja teki taidokkaita käsitöitä. Hän oli hyvä äiti kahdelle lapselle ja uskollinen vaimo miehelleen. Kun mies kuoli, rauhallisesti ilman tuskia, hän alkoi pikku hiljaa luopua. Ensin kesäpaikasta koska ei pystynyt enää matkaamaan yksin saareen. Sitten väheni kyläilyt ja muu kodin ulkopuolinen toiminta.