krapu 45 – huuruissa

KRAPU

Jenna oli sängyssä vatsataudissa pienessä kuumeessa.
Hän, joka sairasti tosi harvoin, tunsi turhautumista kun päivä menisi hukkaan makoillessa.

Välillä Jenna vaipui puoliuneen.

Kuului koputus. Myrkyn vihreä ovi aukesi. Valokeilassa näkyi iso, harmahtava, epämääräinen hahmo.
Se kumarsi syvään. Kuninkaallisen syvään.
Palvelija? Lähetti? Alamainen?

Hahmolla roikkui olkapään tapaisella muodolla A3z-ase.
Siitä oli uutisoitu ja kerrottu aseen olevan terroristien luoma.

Hahmo lähestyi ja näytti suurentuvan koko ajan.
Se avasi suun näköisen aukon ja siitä kuului:
– Antaudu!

Yhtäkkiä hahmo näytti vain suppuun kääriytyneeltä samettiverholta.
Murhaaja! Seis! huutoja kuuluu joka puolelta.

Kirkunaa, räjähtelyä sekä kymmenien poliisiautojen ujelllus särki korvia kun Jenna palasi todellisuuteen.

13 thoughts on “krapu 45 – huuruissa”

  1. Kummallisia unia tuli minullekin kun sain sairaalassa leikkauksn jälkeen vahvan kipulääkityksen. Tummia hahmoja liikkui pitkin seiniä ja huutelivat. Herääminen oli suuri helpotus.

    Hiiret vielä menisi, mutta kuvittepa käärmeet kattoob, huh…

    Reply
  2. Sain kerran astmakohtaukseen illalla aika suuren annoksen kortisonia. Sehän pitäisi ottaa aamulla, mutta tilanne vaati toisin. Voi hurja millaisia painajaisia näin sen yön ja kaikenlaisia hahmoja liikkui olohuoneessa, jossa nukuin sohvalla tyynyihin tukeutuneena.
    Voi Jenna, ei ollut helppoa sairastaa. Toivottavasti on jo helpompaa.

    Reply
  3. Kuumehoureuset painajaiset ovat toisinaan kammottavia. Aika useinkin.
    Tästä ei kyllä tiedä, oliko kyseessä painajainen vai todelliset tapahtumat, maailmassa kun valitettavasti voi tapahtua mitä tahansa.

    Reply

Leave a Comment