KRAPU 47 – unelma
Tylsää! Elämä on tylsää!
Noin hän ajatteli 14-vuotiaana kun ei vielä tiennyt tulevasta.
Tylsää! Elämä on tylsää!
Hän ajatteli 24-vuotiaana kun ei vielä tiennyt tulevasta.
Tänään, 34-vuotiaana, elämä ei ole tylsää vaan rankkaa.
Vaativa työ, vaativa vaimo, vaativat lapset, vaativat sukulaiset.
Suoritusta ja muiden odotuksia päivästä toiseen.
Usein hän miettii miten saisi elämäänsä edes
yhden kokonaisen, tylsän päivän.
Saisi vain olla, makoilla, pelailla.
Mutta jo hetken päästä on ostettava odotuksia,
siedettävä pakkoa ja tuputusta,
syödä ärsyttävän anopin juoluruokia,
olla kuin muutkin kunnolliset ihmiset.
Ehkä eläkkeellä saan elää ja olla juuri niin kuin haluan, hän miettii.
20 thoughts on “krapu 47 – unelma”
Ennen tylsä, nyt haaveissa kangasteleva.
Tämä mies pitäisi laittaa kurssille, jossa opetetaan sanomaan EI.
Tai jos opettelisi itse ajattelemaan hiukan isommin 🙂
Onhan niitä tylsiä hetkiä, mutta iloa ja rikkauttakin sopii pitkälle polulle. Annetut sanat kaivavat erilaisia mielikuvia mielistämme, senhän me kaikki tiedämme ;-DD Hyvä postaus.
Kiitos!
Kaikenlaisia hetkiä elämään mahtuu. Hyvä, tarpeeksi pitkä uni, on parasta! 🙂
Kyllä on itsestä kiinni kaikkina aikoina onko tylsää vai ei, aktiivisuudesta ja kai sit vähän luonteestakin. minulla ei ole ollut tylsää ehkä koskaan, ihan lyhyitä hetkiä. En edes oikein tunnista sitä kun muut kertoo että teininä ei ollut mitään tekemistä.. oli kun meni ja teki. Oli bändiä, tupakanpolttoa, kiljun juontia, vähän kolttosia, paljon kaikenlaista sekoilua ja naurua; DD jälkimmäistä paljon partiossa.
Minä muistan joskus vanhempien kanssa kyläilyt todella tylsiltä. Varsinkin ne joissa ei ollut lapsia. 🙂
Partiossa minäkin nauroin ja viihdyin!
Eäkkeelläolo on minun mielestä tylsää, tyhjää täynnä päivät kun on tekeminen loppunut.
Voi ei. Eikö mikään harrastaminen edes vähennä tylsyyttä?
Tähän jos vois pysäyttää: ei tylsää, ei rankkaa, ei vielä vanhuuden vaivojakaan 😀
🙂 taidan tietää mitä tarkoitat!
Eipä taida olla satavarmaa, että eläkeaikanakaan voi ja saa olla, kuten itse haluaa. Murehtimiset ovat vaan hyvin erilaisia, mitä 14, 24, 34, 54 vuotiaana.
Tylsää elämä ei ole, jos perusasiat on ok, siis terveys suht kunnossa, eikä rahastakaan huoli, eikä tarvitse olla yksin, ellei halua. Vaan tosinkin se uskaltaa olla, kun karttuu ikää, helposti tulee yhtä sun toista kremppaa, mutta päivä kerrallaan, turha mielestä tunkiolle.
Olisihan se aika hurjaa jos jos elämä olisi samanlaista läpi elämän…
Mies ruuhkavuosissaan 🙂 Melkomoista se oli itselläkin, mutta hengissä selvittiin.
Ruuhkavuosia on ollut aina – erilaisia eri sukupolvilla. Apua pyytämällä ja järjestelyillä yleensä saa helpotusta…
Rankkaa on miesparalla, kun ei kykene muuhun kuin toisten odotuksia ja toiveita toteuttamaan! Kuulostaa niin tämän päivän suorittajalta, joka suorittaa elämäänsä naapureille ja suvulle. Suorittiko hän lapsena vanhemmilleen? Eikö annettu muuta vaihtoehtoa eikä aikuisena enää itse näe elämäänsä?
Jaa-a. Ehkä mies on kiltti. Liiankin kiltti muttei tajua sitä…
Sitä sitku elämää ei kannata odotella, voi olla ettei saavuta koskaan. Parasta on järjestellä elämäänsä tavalla taikka toisella niitä tylsiä päiviä.
Luulisi päivän ja toisen löytyvän missä vaiheessa elämää tahansa. Ehkä mies ei osaa pyytää apua tai pitää puoliaan…
No, eläkkeellä ei kyllä ole tylsiä päiviä <3 Päinvastoin!
Koskakohan ihminen on tyytyväinen elämäänsä? No, ehkä juuri eläkkeellä viimeistään.
Tai sitten elämässä on erilaisia jaksoja? Kun tulee ikää niin turha hössötys jää. Se tyhjentää päätä myös ylimääräisestä moskasta 🙂