– Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.
Tai sitten en.
Ei 106-vuotias muista kaikkea niin tarkkaan,
vanhus mutisee itsekseen.
– Pappa, kirjoitit nuorena tosi paljon, muistathan?
– Nooh, kirjoitin kyllä. Lähinnä runoja. Ja pari romaania.
– Mutta sinusta ei koskaan tullut kuuluisaa,
niin kuin Väinö Linna tai Mika Waltari.
– Hahahah, ei tullut. Mutta kirjoittaminen auttoi ajattelua.
Moni pulma ratkesi kun kirjoitti käsin.
Nyt kädet ei enää toimi.
– Mutta pääsi toimii tosi hyvin. Olet ihan pirtsakka ukko!
– Voi Mikko, sinä olet ihan paras…poikani!
– Pappa, mä olen sun pojan Martin poika, etkö muista?
– Jaa-jaa. Olette isäsi kanssa tosi saman näköisiä.
– Pappa, voitko laittaa silmälasit päähän, näkisit paremmin.
12 thoughts on “krapu 49 – pappa”
Komppaan tuota jo mainittua käsin kirjoittamista. On harmi, jos niin hieno ja persoonallinen tunnusmerkki häviää.
Vaikutukset aivotoimintaan ovat myös tunnettuja. (Hauska kirjoitus)
Aivot kannattaa pitää vireinä koko elämän ajan – kirjoittaminen on hyvä lääke ilman kemikaaleja 🙂
Samaa mieltä papan kanssa, että kirjoittaminen auttaa ajattelua. Ei tarvitse olla edes 106 vuotiaskaan, kun näkö alkaa reistata ja muistikin pettää silloin tällöin.
Kunpa kouluissa palattaisiin kynän ja paperin käyttöön.
Tutkijoille voisi olla mielenkiintoista tutkia nykyisten ja entisten käsialojen eroja 🙂
On aika, jolloin ajatus virtaa kirkkaana, sanat virtaavat paperille tai ruudulle täsmällisinä, aatoksentäyteisinä- ja perusteltuina.
Jossain vaiheessa näkö sumenee, sumenee ajatus, palaa nuoruuden raiteille, ei muista elettävää aikaa…
Sitä kutsutaan esimerkiksi ihmiselämäksi.
Totta. Jokainen meistä elää ja kokee ihmiselämän omanlaisenaan.
Nuorena ihminen on kaikkitietävä ja osaava. Iän myötä oma rajallisuus ja realiteetit valkenee.
Ajatuksissaan tietty voi kehitellä mitä vain! 🙂
Ihan hyvämuistinen ikäisekseen; kuka sitä nyt kaikkia sukulaisiaan niin tarkkaan muistais :o)
🙂 kaikkea ei nuoremmatkaan muista, saati ikämies! 🙂
Ihana pappa <3 Kirjoittaminen on tehnyt hyvää mielelle!
Iän myötä vaivat lisääntyy. On hienoa jos pää toimii skarppina. Ja silmälasien kera vieläkin paremmin 🙂
Kirjoittaminen on oiva keino pitää aivot vireinä.
Siksi koulussa olisi hyvä edelleen opettaa käsinkirjoittamisen taito.