Eräänä iltana Hanna ja Ville innostuivat
sisustuslehden värikkäistä kuvista.
He tekivät pitkän ostoslistan tarvikkeista.
Siinä oli sutia ja pensseliä, tärpättiä ja hiomapaperia.
Olipa listalla vähän naulojakin –
jos sattuisi tarvitsemaan vaikkei mitään
rakennettavaa ollutkaan suunnitelmissa.
Seuraavana aamuna he olivat ison rautakaupan
edessä odottamassa ovien aukeamista.
Pariskunta säntäili täpinöissään sinne tänne.
Ulkopuolinen olisi voinut nähdä heidät
peräti sekopäisinä.
Kotiin palattuaan he tyhjensivät ostoskassit ja
nauttivat pullakahvit.
Yhtäkkiä he tajusivat kuin yhdestä päästä
– Maalit jäi!
Pariskunta pakkautui uudelleen autoon ja
melkein juoksivat maaliosastolle.
– Apua, mitä väriä minnekin, sinistä makkariin?
– Joo, ja mä halun aurinkoa keittiöön, Hanna hihkui.
Pariskunta poistui kaupasta vain värikartat kassissa.
10 thoughts on “krapu 7 – mietintätauko”
Vaikka miten olisi suunnitellut, saattaa tulla tenkka poo valintaa suorittaessa. On liikaa, mistä valita. Ehkä toiset pullakahvit on vielä paikallaan.
Liikaa pullaa alkaa närästää 🙂 Tai ei ehkä tätä pariskuntaa…hih!
Hetken innostus saattaa laantua, keltainen keittiö on kyllä pirteä 🙂
Kuten kaupan hyllyn edessä kun tarjontaa on liian paljon. Ei jaksa tutkia kaikkia mahdollisuuksia vaan ottaa sen minkä ennenkin 🙂
Värimaailmaa haluaisin itsekin enemmän kotini seiniin, mutta vuokra-asunnossa ne pitäisi pois muuttaessa saada taas alkuperäisiin väreihin, joten liian iso homma. Koitan värejä saada tekstiileillä ja koriste-esineillä. Kirjojen kirjavat selkäosat antavat sitten loput värit sekasotkuun :D.
Väriä, väriä, lisää väriä tarvitaan elämään. Onneksi on mainitsemiasi konsteja, ei tarvitse seiniä maalata.
Meillä on seinät täynnä maalaamiani tauluja – enempää ei mahdu 🙂
Suunnittelu on usein paljon vaivattomampaa kuin toteuttaminen 🙂
Näin on. Viime kesänä piti….ja jäi tekemättä 🙂
No saavatpahan auringon keittiöön 🙂
Jos pääsevät suunnittelusta toteutukseen 🙂