– Tää siitepölyaika on rasittava, jatkuvaa siivoamista. Onneksi pian helpottaa. – Hirvee jano. Onks sulla mitään vettä väkevämpää? – Tällä sukutilalla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia päihteitä. Koko suku, polvesta toiseen, on ollut raitista, uskovaista ja kaikinpuolin esimerkillistä porukkaa. – Kai jotain salaisuuksia tai luurankoja kaapeissa on kuitenkin ollut? – Eiköhän niitä löydy kaikenlaisista suvuista,
Mä sain kolme sanaa: erottaa, riuku, sääntö. No hei, en mä keksi noista mitään stooria. Hm…erottaa – kaksi toisistaan, yksi työstään, kolmas joukkueesta. Hm…riuku – tiuku, niuku, hiuku, hohhoijaa. Hm…sääntö – vääntö, kääntö… En jaksa. Ei huvita. Aamulla laitoin pyykit kuivumaan, lakkasin kynnet, esivalmistin illallisen, pyöritin pyllyä pallolla, kuuntelin Stilleriä, luin sähköposteja, varasin pöydän ravintolasta,
– Tervetuloa! On ilo nähdä tämä joukko näin runsaslukuisena. Kuten kutsusta kävi ilmi me teemme tai oikeastaan teimme jo! Totta! Me teimmo sen jo! Äkkijarrutuksen! Jätimme vanhan kuonan elämästämme. Perhe, koira ja velvollisuudet jäivät kotiin. Me olemme nyt täällä. Eikö olekin upea saavutus?! Muutama päivä ja lupaan, että olemme uudistuneita. Tarvitsemme irtiottoa. Voimme taas katsoa
Hän ei ollut mitkään suklaan napostelija. Ei, hän veti voita, kinkkuja ja makkaroita. Vuosia sitten hän alkoi tanssia. Ei kuitenkaan tähtien kanssa. Silti hän paistatteli discopallon alla Travoltan liikkein ja luisteli valssia kuin Jaakko Loikkanen. Hoikka kuin mikä ja todella hyvässä kunnossa. Häntä yritettiin silti irti kinkuista ja makkaroista. Hän kirjoitti mielipidekirjoituksia ja vaahtosi lähipiirille:
– Lallallalaa, lallall- – Mikä on? – Miten niin? – Kun noin lallattaa. – Aah, tyynnyttelen mieltäni. – Jaa-a. Mitä on tapahtunut? – Noh, siellä kokouksessa keskustelu vähän…kiihtyi. Ja mä en voinut olla hiljaa vaan hyökkäsin yhden naisen lauseiden väliin huutelemaan. – Tosi fiksua. – Joo, mutta se ei kuuntele mitä muut puhuu. – Ehkä sillä on huono kuulo! – Älä viitti. Se
Kirjoittamisen imuun oli nihkeää päästä. Siispä pyysin tekoälyltä apua. Keltaisen syksyn keskellä nuori Lily löysi mystisen viestin hylätystä muovipullosta. Vieraan Alex-nimisen kirjoittama muistiinpano kertoi kaukaisista maista ja kätketyistä aarteista. Kiinnostunut Lily lähti matkalle mainittuja vihjeitä seuraten. Matkan varrella hän kohtasi värikkäitä metsiä ja valuvia puroja. Lopulta seikkailunsa päätteeksi hän löysi aarteen lisäksi myös syvän ystävyyden
Se päättyy pian – elokuu! Tajuttoman nopeasti päivät, viikot ja kuukaudet lentää. En ole ollut aktiivinen läppärin kuluttamisessa mutta muuten olen kyllä ollut ahkera, sopivasti 🙂 En ole koskaan ollut leipuri. Tykkään enemmän tehdä ruokia. Siispä piti kokeilla leivän tekemistä. Elämäni ensimmäinen pataleipä! Hyvää oli! Teemakuu 89 viimeinen tussi/vesivärikuva ja kollaasi KESÄ23 #6 kaikki kuusi
Hei taas! Hellettä pitelee tänäänkin, 17. elokuuta 2023. Kesä jatkuu! Välillä pitää silti tehdä hommia, jotka oikeasti on…ärsyttäviä. Tänään kävin läpi kaikki säilykkeet. Häpeän. Kaksi kookosmaitoa oli hyllyn perukoilla. Ja kas, viimeinen käyttöpäivä meni jo – viime vuonna! Oli pari pienempääkin. No. Kaikki on tsekattu, hylly pyyhitty, kaikkiin merkitty näkyvästi viimeinen käyttöpäivä. (Monia tuotteita voi
Hei täältä kesän rauhasta! Offline-elämä on ollut hidasta ja antoisaa. Kaikenlaista tekemistä on riittänyt sopivasti. Mistään ei ole tullut kiirettä saati stressiä. Kotona ollaan tehty pientä järjestelyä, kierrätystä ja nurkkien syynäämistä. Taas löytyi kaikenlaista kamaa. Sellaista mitä voi ‘joskus vielä tarvita’. 🙂 Kesäkuussa kudoin terassilla sukkia talven varalle. Pionit kukki just juhannuksen jälkeen. Kaivoin akryylit
Miniloman jälkeen viikossa on tapahtunut paljon. Aurinko on hellinyt jokaista päivää. Saimme hankittua terassille kukkia ja muhkean mansikka-amppelin. Tänään kevyt sade tuoksui kesältä! Teemakuu 88 toukokuu 2023 haaste on LIIAN ISO #5 #6 Tässä viimeiset ‘Jonossa’ ja ‘Ihana’. Kaikki kuusi kuvaa yhdessä Tämä oli hauska haaste. Kiitos Millin! Mukavaa kesää kaikille teemataiteilijoille! • • •