Archive

Tag: 100 sanaa

kesäraapale 3 – mietteissä

Päivällä ‘että-tota-noin’-dosentti puhui radio-ohjelmassa. ‘No-tota’ oli hänen puheessaan suosittu aloitus. Lomailija ei jaksanut kuunnella ohjelmaa loppuun. Hän solahti hikisenä kimmeltävään järveen. Matkailu tuli yllättäen hänen ajatuksiinsa. Norja tai Islanti. Norjassa hän oli viimeksi käynyt lapsena. Islannissa ei vielä. On muitakin maita missä hän haluaisi käydä. Ei tänään, ei tänä vuonna. Ehkä ei ikinä. Tänään, nyt,

more »

kesäraapale 2 – pilleri

Sofia makaa tajuttomana sairaalassa. Kukaan ei tiedä, että hän näkee unia menneestä sekä tulevasta. Viisivuotias Sofia löi hiusharjalla harmistuksissaan Sakua, pikkuveljeä, käteen. Siitä tuli hirveä huuto ja mekkala. Sofia katosi oman sängyn alle piiloon. Äiti komensi Sofiaa anteeksipyyntöön mutta äiti ei tiennyt, että ensin Saku repi Sofiaa hiuksista. Se sattui. – Olet tuhma tyttö Sofia,

more »

kesäraapale 1 – reissu

Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Se oli mahtavaa! Halusinkin jo unohtaa kaikki menneet sadepäivät. Säilytin niissä kyllä muotoni vaikka tilanne oli hankala kosteuden takia. Tuntui, että leviän ja pursuan joka suuntaan. Kärvistelin, taistelin ja voitin. Eilen pääsin mukaan Einon innokkaasti odottamalle reissulle. Auto piti tasaista hurinaa. Pahempia töyssyjä tai matkapahoinvointia en tuntenut. Torkuin melkein koko matkan.

more »
krapu by BLOGitse

krapu 19 – sinkkuudesta

Se viikko oli täydellinen. Muistan elävästi (vaikken haluaisi) sen tunteen kun aurinko lämmitti lempeästi, järven pinta kimalsi. Olit unelmieni täyttymys. Sinkkuelämä oli riipinyt minut hajalle, en olisi jaksanut elää ellen olisi tavannut sinua. Jaoimme ilot ja surut, kerroimme kaiken toisistamme, luotimme rakkauden voimaan. Yhdeksäs talvi muutti kaiken. Olin lihonut kymmeniä kiloja, sinusta oli tullut mykkä

more »
krapu by BLOGitse

krapu 18 – kohtaus

  – Kato! – Mitä? – Kenen noi on? – Mitkä noi? – Noi tossut. Isot, littaantuneet tossut. – Oho. Täällä on käynyt joku vieras. Ei noi meidän oo. – Sitä minäkin. He hiipivät hiljaa ensin keittiöön. Ei ketään. Makuuhuone. Ei ketään. Sitten olohuone. – Hirveetä! Kato mikä kaaos! – Apua! Mitä täällä on tapahtunut?

more »
krapu by BLOGitse

krapu 17 – hieronnassa

  Oili Outosää odotti innolla alkavaa hierontaa. Talvi oli laahautunut lähinnä istuen. Kevään edetessä häneen(kin) iski lenkkeilyjano. Ennen kesää pitäisi saada lihakset liikkuviksi. Oili oli vaipua epätoivoon kun lenkkireitti ei meinannut sulaa jäästä ikinä. Aurinko lämmitti selkää kun hän soitti hieroja Jymäsen summeria. – Tervetuloa, pitkästä aikaa! – Kiitos! Viime kerrasta onkin monta kuukautta. Talvi

more »
krapu by BLOGitse

krapu 16 – laulaja

Olen asunut tässä kauniissa kerrostalossa vuosikymmeniä. Käyn öisin lasten vieressä tarkistamassa, että heillä on kaikki hyvin. Tallennan muistiin jokaisen lapsen levottoman tai pelokkaan yöhetken. Lohdutan heidät takaisin uneen laululla, jonka vain he voivat kuulla. Eilen Sakke tuli tapaamaan vanhempiaan. 21-vuotias nuori mies näytti tasapainoiselta ja terveeltä, oikeastaan urheilulliselta. Muistan vieläkin, silloin pienen pojan, tuskastuttavat kasvukivut.

more »
krapu by BLOGitse

krapu 15 – ansa(ko)

Kaksi naista kävelee torilla. He nauttivat kukkaloistosta ja tuoreiden vihannesten värikylläisyydestä. Yhtäkkiä toinen tökkää kyynärpäällä vähän liian napakasti toista. – Auts. Mikä toi nyt oli? – Anteeksi, en tarkoittanut satuttaa mutta näetkö tuon? – Minkä, missä? – Tuon tuolla kahden perunamyyjän välissä. Juttelee just komean, vaalean miehen kanssa. – E-e-en, aah, tuolla. Ei huono. –

more »
krapu by BLOGitse

krapu 14 – kisa

– Ei toi nyt ihan korrektia ole, mies töksäytti. Nainen esitti välinpitämätöntä. – Noi temput ei enää tehoa, usko jo, mies väitti. Nainen vain hymyili. Viisi vuotta sitten ei tarvittu temppuja eikä korrektius ollut ongelma. Tänään kaikki on toisin. Jääkaapista on tullut kisakenttä. Kumpi lankeaa sen sisältöön ensimmäisenä. Kerran viikossa ostetaan herkkuja. Vähemmän mitään terveellistä.

more »
krapu by BLOGitse

krapu 13 – hylätty

Vuosia sitten olin pitkä ja komea. Kiidin turuilla ja toreilla vailla huolen häivää. Pysyin kuosissa, olinhan laadukas. Niin minusta sanottiin. Ihan totta! Aikaa myöten tuli kaikenlaista kulumaa. Pieniä laikkuja myös näkyi, jos katsoi tarkkaan. Mutta eihän nuo talven pimeässä tai sateessa haitanneet. Aiemmin minulla oli kavereita, aika montakin. Pikkuhiljaa ne katosivat. Luulin, että olimme melkein

more »